. f a r t v e n t u r e s .


17.4.2009

Tiistai-Torstai 14.-16.4.2009

Las Vegas NV, Hoover Dam NV/AZ, Grand Canyon National Park AZ
Reitti @ Google Maps

Tiistaina ajeltiin Losista Death Valleyhin ihailemaan hiekkaa. Tutustuimme hiekkaan kasoissa, hiekkaan montuissa, hiekkaan tasamaalla, hiekkaan dyyneissä ja hiekkaan kengissä. Kohdalle osuneen pienen myräkän johdosta saimme myös kokea miltä tuntuu hiekka suussa, hiekka nenässä ja hiekka silmissä. Eniten myräkkää kuitenkin arvostanevat Hertzin tädit saadessaan hiekkapuhalletun Nissaninsa takaisin.

Hiekkaa.

Death Valleysta suunnattiin Vegasiin. Majoitus oli varattu vaihtelun vuoksi jo etukäteen ja saimmekin perille päästyämme hetken ihmetellä montut ammollaan The Miragen hotelli/kasino-kompleksin prameutta. Hotellihuone sinetöityine vessapaperirullineen, kassakaappeineen ja hd-televisioineen osoittautuikin niin laadukkaaksi, että tämän persaukisten kevätretken kohokohdaksi muodostui käytävällä olleen jääpala-automaatin tyhjentäminen huoneen lavuaariin ja näin kylmäksi saatujen Targetin (paikallisen Tarjoustalon) oluiden nauttiminen huoneessa, halvoilla pahvikorteilla ristiseiskaa pelaten.

Reissu oli kokonaisuudessaan täysin epäonnistunut, sillä kukaan ei ainakaan julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan onnistunut häviämään pokerissa asuntoaan, vaimoaan tai viattomuuttaan, eikä edes päätymään Elviksen vihkimänä naimisiin onnenpyörästä voitetun prostituoidun kanssa.

Miragen tulivuori lepotilassa päivällä.


Jääkaappi.


Vegasissa pelaamassa korttia.


Rosvolla olisi dollareita jaossa.


Pahus kun ei ollut torstai. Ja etten ole nainen.


Tyhjät pullot oli pöydässä jo kun mentiin siihen....


Matala majamme. The Mirage.


Miragen tulivuori toiminnassa yöllä.


Bellagio ja The Suihkulähde.


Eiffel-torni


Ratkiriemukasta.


Torstaina rullailtiin Hoover Damin yli Arizonan puolelle ja kohti Grand Canyonin kansallispuistoa. Death Valleyn yli 30 asteen lämpötilat olivat vain soijankatkuinen muisto takalistossa, kun lämpömittarit lipuivat pakkaselle ja iloksemme saimme kokea Arizonalaisen lumipyrynkin. Kun viimein pääsimme kanjonin reunalle auringonlaskun aikoihin, keskimäärin kahta kameraa jatkuvasti mukanaan kantavat visionäärimme repesivät riemun kiljahduksiin astuessaan autosta ulos sumuun, joka esti kaikkien kengänkärkiä pidemmällä olevien kohteiden kuvaamisen. Herramme kaikkivaltias teki siis puolestamme päätöksen, että vietämme seuraavan yön Grand Canyonin kupeesssa parempia säitä odotellen.


Is this the God Damn?


Pylväs vinossa. Oikaistava.

KFC suoralla näkymällä taustalla olevalle sydänklinikalle.