Päädyimme Kampotissa sattumalta samaan hotelliin samalla bussilla kanssamme sinne matkanneen brittiherrasmiehen sekä hänen parikymppisen miespuolisen kambodzalaisen kämppiksensä kanssa (don't ask, don't tell). Päätimme lähteä porukalla rundaamaan taksilla Bokorin kansallispuistoa ja ihmettelemään ranskalaisten sinne yli kilometrin korkeuteen joskus 1920-luvulla ilmeisen vahvasti piripäissään rakentamia lomaresortteja kasinoineen.
Uudella kambodzalaisella kaverillamme oli hyvät suhteet kansallispuiston henkilökuntaan ja hän sai hustlattua puiston sisäänpääsymaksut sekä huipulle vievän keskeneräisen tien käyttöön vaadittavat korruptiokorvaukset muutamalla pussillisella patonkia.
Tämä on hieno maa.
Jatkoimme kavereidemme kanssa samaisella taksilla Bokorista Keppiin. Hintaa koko päivän takseilulle ja sadan kilometrin siirtymälle tuli neljälle hengelle yhteensä 55 dollaria.
Perkele, kun on kallista.
 |
| Patonkilahjukset vaihtavat omistajaa |
 | |
| Tietyömaata pitkin kilometrin korkeuteen |
  |
| Ranskalaisten 70-luvulla hylkäämä kasino ja brittiherrasmies Ian |
 |
| Bokorin tietyömaalla raflaa pitänyt yrittäjäperhe(?) ja meidän matkakumppanimme. |
 |
| Bokorin vesiputouksia |
 |
Putouksilla pikniköineet lokaalit tarjosivat bisset
|
