6.7.2011 Salt Lake City, UT

Pakanavankkurimme ankkuroitui tänään mormonien mekkaan, Salt Lake Cityyn. Muista osavaltioista tutut ystävälliset tervetulokyltit olivat haikeita muistoja mielessämme, kun ylitimme Utahin rajat. Tien varrella oli jättimäinen mainostaulu, jossa klassisen evoluutiota kuvaavan apinasta ihmiseksi -kuvasarjan päälle oli vedetty punainen ruksi, ja sen yläpuolella oli teksti

"In the beginning, God created the heaven and earth - Say no to darwinism!"

Aamiaisburgeri. Anguspihvillä.

Tunnelmallinen dineri.

Käytyämme säästämässä dollareita kaupungin laitamilla sijainneessa Tangerin outlet-centterissä, käänsimme Nisun nokan suoraan kohti itseään pyhyyden singulariteettia, lahkojäsenyytensä vuoksi asuinsijoiltaan karkoitettujen "pyhiinvaeltajien" rakentamaaa Salt Lake Temppeliä.  Ehdimme ihmetellä mielipuolisen kokoista marmorirakennusta vain kymmenisen minuuttia, ennen kuin  ensimmäinen Joseph Smithin sanansaattajapari tuli kyselemään kuulumisiamme. Toinen tytöistä kertoi kääntyneensä mormooniksi siksi, että nuo 70 000 ihmistä eivät kuulemma olisi voineet paeta kotiseuduiltaan uuden profeettansa näkemysten vuoksi Utahiin, elleivät he olisi saaneet suoraan Jumalalta vahvistusta hänen sanomalleen. Äärimmäisen pätevää argumentointia.

Salt Lake Temple

Olimme varanneet hit-and-run -tyyppiselle temppelipyrähdyksellemme vain puoli tuntia pysäköintiaikaa, mutta haistettuamme mahdollisuudet mielenkiintoisiin uskonnollisiin keskusteluihin, kävimme varmistamassa pysäköintiajan riittävyyden vähintään seuraavaan aamuun asti. Seuraava käännyttäjämme kertoi silmät säihkyen, että hän ei tiedä ainuttakaan ihmistä, joka ei olisi saanut Jumalalta vastausta rukouksiinsa. Ei taida tyttö tietää kovinkaan montaa ihmistä lahkonsa ulkopuolelta. Kun kyselimme Book of Mormonin perustana olevien profeettojen fyysisesti takomien kivitaulujen kohtaloa, sanansaattajat oikein innostuivat ja kertoivat, että Joseph Smith antoi ne paperille kopioituaan enkelille, joka vei taulut mennessään jonnekin epämateriaalisen maailman syövereihin. Kovin mielenkiintoista. Selvä merkki Jumalan olemassaolosta on kuulemma myös se tunne, jonka saa kokiessaan villin luonnon keskellä sen monimuotoisuuden kauneuden.  Tai jotain. En saanut juurikaan vastakaikua ajatuksilleni selittäessäni, että täsmälleen saman tunteen koet, kun hyväksyt faktana sen, että mikään tästä monimuotoisuudesta ei ole sattumaa, ei kenenkään luomaa, vaan tulosta miljardeja vuosia kestäneestä luonnonvalinnasta. Richard Dawkinsin sanoin, "It's The Greatest Show on Earth".

Tämä oli ehdottomasti hienoin koskaan kokemani käynti edelleen toiminnassa olevalla temppelialueella.

Vietettyämme pyhällä maalla lähes kaksi tuntia, lähdimme ajelemaan kohti etelää ilman tarkempaa määränpäätä. Bongasime moottoritiellä Motel6:n mainoskyltin ja päädyimme sen myötä Lehin kylään punkkaamaan. Täällä tungimme toistaiseksi reissun parhaat pihvit, 300 gramman angusjötkäleet.

Ai niin, motellin pihalla kävellesämme kolmannen kerroksen ikkunasta pursusi ulos kaksi kaverusta, jotka Tuomaksen punaisesta läppärilaukusta innostuneena heittivät meille prinsessaisen siroilla äänilään iloiset tervehdykset:

"How´re you doing!?"
"Ahem, good, good..."
"Nice purce! Are you homos?!"
"..."

Aamulla suuntana Monument Valley.