Lyöttäydyin Yichangissa mukaan stereotyyppiselle kiinalaisturistitourille Kolmen rotkon padolle. Padon päälle meitä ei päästetty eikä siinä muutenkaan sankan sumun keskellä suuremmin näkemistä ollut, joten tourin parhaaksi anniksi muodostui kiinalaisturistien härväämisen seuraaminen. Naama punaisena hiki otsalla laumaa paimentanut oppaamme vaikutti olevan hermoromahduksen partaalla jonkun porukan jäsenen ollessa jatkuvasti hukassa tai vähintään yrittämässä hukkaantua. Valokuvaamisen määrä oli myös jonkinasteinen nähtävyys. Ensin on kuvassa poika. Sitten poika ja äiti. Isä ja poika. Isä ja äiti. Isä, äiti ja poika. Isä, isoäiti ja poika. Isoisä ja isoäiti. Poika ja valkonaamainen suomalainen. Ja niin edelleen, kunnes kaikki mahdolliset permutaatiot on käyty läpi. En edes yritä laskea tämän jokaisella erikoisemman näköisellä kivellä ja patoa rakentamassa olleen työkoneen renkaalla toistetun kuvion aikaansaamaa kuvien kokonaismäärää. En ihmettele, että jokaisella alueen kojulla myytiin muistikortteja.
Pato ja Yichangin miljoonan asukkaan pikkukaupunki nähty. Suuntana Wuhan.
 |
| Thyssenkrupeilla näköalatasanteelle. Sivistystä. |
 |
| Kolmen Jorman Pato näköalatasanteelta. Neljäs jorma otsassa. |
 |
| Alhaalta näkyi sentään jotain. The real god dam - 126 Imatrankoskea, 25 Olkiluoto ykköstä tai 11 Hooveri Dammia. 27 miljoonaa kuutiota betonia ja 460 tonnia terästä. 2,3 kilometriä pituutta ja 181 metriä korkeutta. |
 |
| Nähtävyys. |
 |
| Starbucks pääsi bannilistalleni, kun tajusin että monista tällaisista pikkukojuistakin löytyy myllyt ja kahvatirauttimet. |
 |
| Marketit. |
 |
| Surkea tarkennus, mutta sitäkin maukkaampi grillilonkero. |
 |
| One giant leak for mankind. |
 |
| Erik ja CBA. |
 |
| Taas siirrytään. |
 |
| Tai ainakin yritetään. |
