. f a r t v e n t u r e s .


4.2.2013

4.2.2013 Nanjing

Huikean Super Bowlin aikaansaaman urheiluhenkisyyspuuskan vallassa päätin tehdä junalipun hankkimisesta vielä hieman normaaliakin haasteellisempaa, ja painelin ostamaan tuota aivan toiselta puolelta kaupunkia lähetevän pikajunan lippua ihmisiä kuhisseelta jopa kiinalaisittain sekavalta lähijuna-asemalta. CRH:n (China Railway High-speed) lippuja myyneen luukun löytäminen tuolta ehkä maailman suurimmalta maitolaiturilta oli aikamoista iterointia. Oikea luukku taisi lopulta olla viides, jolla kävin täydellisyyttä hipovalla mandariinin ääntämykselläni kyselemässä “nan jing nan shang hai hong qiao?!” Tiskiltä viittoiltiin aina jonnekin epämääräiseen suuntaan ja minä kipitin sinne päin satunnaisen matkan kohti seuraavaa yritystä. Ja sieltä sitten vähän matkaa johonkin toiseen suuntaan. Jne.

Varsinaisessa lipunosto-operaatiossa huijasin, sillä googletin (tai itseasiassa bingasin, koska Kiina) etukäteen yhden suunnitelmiini sopivan junan tunnuksen ja kirjoitin sen lipunmyyjätädille antamalleni lapulle päivämäärän ja kohdeaseman kanssa. Sain kertalaakista ilman mitään jatkokysymyksiä lipun oikeaan junaan, oikealle päivälle ja oikeiden asemien välille. Ihmeellistä. Junia tällä Nanjingin ja Shanghain välisellä 300 kilometrin pätkällä näkyy kulkevan kolmatta sataa vuoroa päivässä, joten mahduin hyvin mukaan, vaikka olenkin käsittääkseni liikkumassa juuri uudenvuoden (kevätfestivaalin) pahimman ruuhkapiikin aikaan keskiviikkona, kolme ja puoli vuorokautta ennen lohikäärmeen vuoden vaihtumista käärmeen vuodeksi.

Englanninkielisellä CCTV Newsillä uutisoidaan parhaillaan Henanilaisen sillan romahtamisesta laittomasti “600 laatikkoa” ilotulitteita kuljettaneen rekan päätettyä räjähtää spontaanisti sitä ylittäessään. Hienoa jälkeä näkyy tulleen. Montakohan laatikkoa pommeja tuon minun junani kyydissä tulee olemaan...?

Tämän päivän, kuten myös eilisen, ykkösuutinen on kuitenkin Phnom Penhissä meneillään oleva Kambodzan kuningasisän Norodom Sihanoukin kremaatiotilaisuus. Kaverin poliittinen ura oli jokseenkin uskomaton, sisältäen mm. kuninkaaksi kruunaamisen vuonna 1941 ja uudelleen vuonna 1993. Tähän väliin mahtui nuoralla tanssimista ranskalaisten siirtomaaherrojen, punakhmeerien ja vietnamilaisten vallan alla, Mao Zedongia, amerikkalaisia ja neuvostoliittolaisia tietenkään unohtamatta. Kaikki tämä arvostuksensa kansalaisten silmissä ja siinä sivussa myös henkensä säilyttäen. Ihmeellistä.