Aamu alkoi kirjaimellisesti kukon laulun aikaan ja juuri siihen itseensä. Tuo suoraan ikkunan alla kiekunut steroideja syönyt maalisuti oli hyvin lähellä päätymistä punaviinikukon pääraaka-aineeksi, mutta päätin antaa sen elää vielä sen aikaa, että saan padan muut ainekset hankittua.
Tämä vähän viiden jälkeen alkanut aamu jatkui reissun ensimmäisellä biitsipyörähdyksellä. Lienee se olikin jo aika näin viidentenä Calangutella vietettynä päivänä saada varpaat kastettua meressä. Sen syvemmälle en vieläkään uskaltautunut palelemaan.
Saatuani tämän välttämättömän varvasdippauksen suoritettua, hyppäsin taksiin ja kiiruhdin Vanhan Goan vuonna 1609 valmistuneeseen Basilica do Bom Jesukseen nauttimaan sunnuntaijumalanpalveluksesta. Kavereistaan erottuvan erikoisen kyseisestä pyhätöstä tekee sen pitkäaikaisasukas, hopeisessa timantein koristellussa yksiössään makaava Pyhän Xavierin muumio. Kristinuskon ja portugalilaisen imperialismin historian tiedoissani saattaa olla joitakin aukkoja, mutta käsittääkseni kyseessä on Portugalin maajoukkueenkin puolustuslinjassa pitkässä valkoisessa tukassaan muumiomaisen aktiivisesti esiintynyt ex-jalkapalloilija Abel Xavier eläkepäiviensä vietossa.
Jatkoin matkaa takaisin meren rantaan, Calangutesta parikymmentä kilometria pohjoiseen Aramboliin, toteamaan sen venäläisinfektion tason olevan samoissa lukemissa kuin Calanguten. Eroa kylien välillä oli sen verran, että Arambolin Rytköset olivat nuorempia ja hiljaisempia kuin Calanguten sukulaisensa, mutta nokat olivat tuttuun tapaan pystyssä ja kaikille tehtiin selväksi, että maailma on heidän.
Tämä vähän viiden jälkeen alkanut aamu jatkui reissun ensimmäisellä biitsipyörähdyksellä. Lienee se olikin jo aika näin viidentenä Calangutella vietettynä päivänä saada varpaat kastettua meressä. Sen syvemmälle en vieläkään uskaltautunut palelemaan.
 |
| Hiljaista Calanguten rannalla |
 |
| Aamukriketit |
 |
| Goalainen käsitys kahvista maidolla: mukillinen kuumaa maitoa ja Nescafen sahanpuru. |
Saatuani tämän välttämättömän varvasdippauksen suoritettua, hyppäsin taksiin ja kiiruhdin Vanhan Goan vuonna 1609 valmistuneeseen Basilica do Bom Jesukseen nauttimaan sunnuntaijumalanpalveluksesta. Kavereistaan erottuvan erikoisen kyseisestä pyhätöstä tekee sen pitkäaikaisasukas, hopeisessa timantein koristellussa yksiössään makaava Pyhän Xavierin muumio. Kristinuskon ja portugalilaisen imperialismin historian tiedoissani saattaa olla joitakin aukkoja, mutta käsittääkseni kyseessä on Portugalin maajoukkueenkin puolustuslinjassa pitkässä valkoisessa tukassaan muumiomaisen aktiivisesti esiintynyt ex-jalkapalloilija Abel Xavier eläkepäiviensä vietossa.
 |
| Sunnuntaiaamun jumalanpalvelus Unescon maailmanperintökohteessa. |
 |
| Pyhän Xavierin yksiö. |
Jatkoin matkaa takaisin meren rantaan, Calangutesta parikymmentä kilometria pohjoiseen Aramboliin, toteamaan sen venäläisinfektion tason olevan samoissa lukemissa kuin Calanguten. Eroa kylien välillä oli sen verran, että Arambolin Rytköset olivat nuorempia ja hiljaisempia kuin Calanguten sukulaisensa, mutta nokat olivat tuttuun tapaan pystyssä ja kaikille tehtiin selväksi, että maailma on heidän.
 |
| Riisiä |
 |
| Arambolin pääkieli |
Mietittyäni hetken tapaa saada edes joku rannanpätkä venäläisvapaaksi, mieleeni tuli pohjoisemmassa Maharastran osavaltion puolella Redissä sijaitseva rautamalmiesiintymä, jonka valtaamalla voisin varustaa sen lähistöllä olevan Yashwantgadin linnoituksen pommittamaan venäläiset pois Redin rannoilta. Intian kaivoslainsäädäntö ei ole aivan sataprosenttisesti hallussani, joten tyydyin tekemään valtauksen yleismaailmallisella tavalla, virtsaamalla. Oletan alueella vaikuttavan nakkikioskiyrittäjä Ratan Tatan tunnustavan valtaukseni alkukantaisesta toteutustavasta huolimatta ja jättävän herrasmiehenä koko esiintymän käyttööni.
 |
| Maharashtran rundi |
 |
| Perus lautallesulloutuminen |
 |
| Tata Groupin duunareiden asuinalue |
 |
| Tatan kasoja ja biitsiä |
Yashwantgadin linnoitus oli kuitenkin jokseenkin merkittävästi odottamaani heikommassa kunnossa, sitä kun ei metsittymisestä ja yleisestä rappeutumisesta johtuen meinannut edes löytää. Muurien välissä kierrelleiden vallihautojen alligaattoritkin näyttivät kuolleen vähintään nelisen sataa vuotta sitten. Totta puhuen, edes hyvinkääläisen kiinteistövälittäjän mainoksessa ei tätä voisi voisi kutsua ”pikkuremontilla” kunnostettavaksi käyttökelpoiseksi linnoitukseksi. Taidan näin ollen joutua myöntämään hävinneeni ensimmäisen erän tässä venäläisturisteja vastaan käymässäni pyhässä sodassa.
 |
| Yashwantgadia |
 |
| Näkymät linnoituksesta biitsille. Täältä olisi kelvannut pommitella venäläisiä. Joita tosin ei Goan puolelta poistuttua juurikaan enää näkynyt. |
 |
| Pyörä jolla tein rundin. Kuvitelmissani. |
Calanguten tukikohtaani palatessani sain todeta aamulla illallisekseni ilmoittautuneen kukon vaihtaneen osoitetta. Se taisi sittenkin ymmärtää suomeksi sille huutamani kirosanat.
Päivä oli siis täysi fiasko, mutta luotan siihen, että spasibo seisoo lopussa.
